sunnuntai 3. toukokuuta 2009

Herkkuja


Meillä on herkuteltu, joten pakko kertoa (no mainostamiseksihan tämä menee) myös teille mahdollisille lukijoille. Muutaman kerran kaupasta mukaan on sattunut Mjaun pahvitetrapakkauksissa olevaa kissanruokaa. Prismassa on paras valikoima makujen suhteen, yksi vajaa 400 gramman tölkki maksaa noin euron. Pateet ovat viljattomia ja sokerittomia, tosin jostain syystä kastiketölkit sisältävät sokeria (purkin kyljessä ainakin lukee sokeri, vaikka nettisivuiltansa tällainen tieto onkin poistunut). Yhtä kaikki, meillä näitä ahmitaan aivan hurjana. Pateet ovat yleensä kohdaneet meillä hieman heikomman menekin (syödään kyllä, mutta vähän kitsastellen), mutta nämä pateet ovatkin varsin mehukkaita ja melkein kastikkeisia. Ei siis sellaista "vaahtoa", kuin esimerkiksi animondan carny-purkit, vaan ihan oikeasti kunnon mehukasta mössöä. Ja nuo pahvitölkit on mukavampia kierrättääkin, kuin metallipurkit. Ainoa ongelma näissä on, että yksi tölkki riittää meidän minikissoille pariksi päiväksi (avattuna purkin sanotaan säilyvän 2 vuorokautta jääkaapissa), kun ei ne jaksa syödä kerralla kuin suurinpiirtein 100g märkäruokaa. Tosin näissä ruoka ei kuivahda, koska paketin saa suljettua uudestaan. Metallipurkkiruuat täytyy kelmuttaa, ettei se eväs kuivahda jääkaapissa.

Kuva lainattu Mjaun sivuilta

Muutoinkin viime aikoina meillä on kokeiltu uusia makuelämyksiä. Sei on maistunut varsin hyvin keitettynä, vaikka yleensä keitetyt eväät jäävät kuppiin. Jauhelihaa ei vieläkään oikein osata syödä, mutta palasina menee tuore liha. Ostin taannoin kaupasta alennuksessa olleen possun munuaisen, jonka silppusin pakkaseen. Alkuun näytti, ettei maistu kissoille ei sitten millään, mutta kun tarpeeksi harvoin tarjoaa, niin munuaisviipaleet häviävät kupista alta aikayksikön. Katkaravut on toinen herkku, joka ei yleensä jää kuppiin kovin pitkäksi aikaa. Valmisruuista ei oikein muuta lempparia ole löytynyt, kuin tuo mjau. Herra Mäykysen suosima Miamor menee vaihtelevalla menestyksellä, samoin kuin suurin osa muista pussi- ja purkkiruuista. Välillä ahmitaan kaikki ja välillä jää puolet syömättä. Mitä lie tyttöjen vouhotuksia...

7 kommenttia:

Villasukka kirjoitti...

Meilläkin tuo Mjau on suuri suosikki, tosin pateet eivät oikein tahdo mennä. Ehdoton lemppari on merirapu. Yksi purkki menee vajaassa vuorokaudessa, joten säilyvyys ei ole ongelma.
Muuten nämä herrat ovat persoonia. Indy ei syö kuin Latzi, Mjauta, ja paria kuivamuonaa (eläinlääkärin on paras), hätätapauksessa mikrotettua seitä ja raakaa kesäkurpitsaa (juustohöylällä siivuja ruuan päälle).
Pikille kelpaa melkein kaikki, sei, muutkin kalat kypsennettyinä, raaka nauta, kana/kalkkunaleikkeleet mun leivän päältä, hernekeitto (kylmänä), joskus jopa maksa.

Hra Mäykynen kirjoitti...

Pateet on meillä yök, mutta tuota kastikeversiota voisi joskus kokeilla. Tosin pakkaus on kyllä hiukan iso yhden kissan talouteen.

Metallipurkkeihin olen muuten nähnyt myytävän joissain eläinkaupoissa sellaisia monikäyttöisiä muovikansia. Vuokamallisiin ne eivät sovi, mutta sekä suurempikokoisiin (Animonda Carny) että pienempikokoisiin (Almo nature)säilykepurkkeihin on ollut omat kantensa ja hinta on ollut jotain hyvin olematonta.

Regret kirjoitti...

Meillä nuo Mjaun ruuat ovat menneet myöskin hyvin kaupaksi. Sirulla ei vatsa oikein kestä tavallisia lihasäilykkeitä, jonka seurauksena neiti päästelee aivan sietämättömän hajuisia tuhnuja. Ollaan tultu siihen tulokseen, että varmaankin viljat käyvät vatsaan, joten pikkuhiljaa ollaan alettu siirtymään kokonaan Mjaun lihoihin. Ainut huono puoli tässä on vain, että mein pienestä kaupungista tätä herkkua saa ainoastaan Tokmannilta ja sielläkin on TODELLA niukka makuvalikoima. Onneksi Kuopiossa tulee käytyä aina välillä, jolloinka Prismassa käydessä tulee ostettua kamalat satsit tuota kyseistä herkkua.

Mirja kirjoitti...

Mäykynen: Meillä oli kotikotona, eli vanhemmilla, joskus semmoisia kissanruokapurkkien mukana tulleita kansia, mutta ne ovat hukkuneet aikaa sitten. Zooplussalla taisi olla kansia myös, mutta enpä tullut tilanneeksi, kun en jaksanut ruveta mittaamaan että onko ne sopivia. Elukkaliikkeissä en ole moisia nähnyt, mutta ehkä voisi aktivoitua ja mahdolliseen seuraavaan zooplustilaukseen pistää ne kannet mukaan.

Regret: Mjauta tosiaan saa tölkeissäkin, mutta täälläkin sitä myydään vain maxi-makasiinissa (samaa ketjua kuin tokmanni ja tarjoustalo). Pahvitölkkejä sitten prismassa ja supermarketissa, mutta ovat prismassa halvempia. K-kauppa varmaan löytyy teidän kylältäkin? Pirkalla on nimittäin joku patee, joka on viljaton ja sokeriton.

Vianna kirjoitti...

Meilläkin on tykästytty tuohon Mjauhun. Pahvitölkki on yllättävän riittoisa kolmenkin kissan taloudessa.

Anonyymi kirjoitti...

Hei! Tuli mieleen että joskus olen jostain lukenut, että metallisäilykket pitäs ottaa pois siitä purkista ja säilyttää jossain muussa, esim. muovirasiassa. Avaamisen jälkeen se metallisäilykepurkin sisäpinta reagoi jotenkin hapen kanssa ja siitä voi siirtyä ruokaan jotain haitallista. Tän tarkemmin en muista mitä se haitallinen oli mutta kyllä se ihan järkeen käy kun ajattelee.

Mirja kirjoitti...

Kyllä noissa meidän ruokapurkeissa ainakin lukee, että "avattu tölkki säilytettävä viileässä..." ja muutamissa on jopa muovipinnoite sisällä, eli ruoka ei ole kosketuksissa metallin kanssa. Luulen että tuo metalli reagoi esim. ananastölkeissä, sillä ananasmehuhan on hapokasta. Ainakin tölkki menee pahan näköiseksi, jos sen avaa ja jättää ananakset siihen odottamaan pidemmäksi aikaa.