sunnuntai 26. huhtikuuta 2009

Kesä ja kärpäset


Viikonloppu sujui taas mummolassa mökkeillessä. Mummo oli virittänyt mökkiin lapsenlapsien iloksi kangaspuut, ja voi juku kuinka niissä kiipeiltiinkin! Ei ole tuon voittanutta kiipeilypuuta, niin monia eri tasoja ja erilaisia puomeja ja juttuja, jotka välillä myös keikkuu tassujen alla. Ja kaikki paikat täynnä isoja laatikoita ja matonkuteita. Välillä pelotti, kun Kärppä päätti kiivetä ylimmälle tasolle ja hyppi sieltä välillä hurjan näköisestikin alas. Mutta mitenkäs estät kiipeämästä? Laatikoitakin kaatuili muutamaan kertaan, kun kissat menivät iltarallia pitkin mökkiä.

Kusti ei jostain syystä ole vieläkään polkenut toisia valjaita perille asti, mutta ajattelin silti, että voisimme hieman ulkoilla vuorotellen yksillä valjailla, jos mökkiympäristö on tarpeeksi kuivunut ja siisti. Neiti von Oppenheimerin ulkoilusta kaikki mainittava kiteytynee tähän kuvaan:

"APUA! Takaisin sisälle vaikka ikkunasta kiipeämällä"

Osasyy Oppenheimerin kaipuuseen takaisin sisälle oli luultavasti myös oven takana piipittävä Kärppä, joka julmasti jätettiin yksin sisälle. Vastaavasti myös Oppu rääkyi suoraa huutoa, kun toin Kärpän hetkeksi ulkoilemaan.


Kärppä oli huomattavasti reippaampi ulkoilija ja kävi jopa hieman seikkailemassa hiekalla. Paljon oli nuuskuteltavaa ja tassuteltavaa. Jo mökissä pikkuneiti pyydysteli sisälle eksyneitä kärpäsiä, mutta kun niitä oli ulkona auringonpaisteessa vielä enemmän pyydystettävänä, meinasi Kärppä ehkä hieman seota. Kun vein Kärpän takaisin mökkiin, oli se hetken aikaa aivan yliaktiivinen sählääjä.

Koska menomatkalla mökille kissat päättivät taas, että koppamatkailu riittää NYT, niin vaihdoimme mummon Alma-kissan kanssa kuljetuskopat. "Uusi" koppamme on siis edelleen kankainen, mutta siinä ei ole kärpänmentäviä koloja. Hyvin pysyivät paluumatkalla kissat kopassa. Oppenheimer taitaisi matkustaa ihan rauhallisesti, jos olisi yksin kopassa. Kärppä on se, joka enemmän rääkyy ja riehuu ja villiinnyttää välillä myös Opun raapimaan tietä ulos kopasta. Ehkä se on sitä kilpparin luonnetta sitten?

2 kommenttia:

Jenni kirjoitti...

Mainioita kuvia! Nyt on siis selvinnyt, että kissalla on oltava omat kangaspuut. Helppo hankinta. :)
Teille taisi selvitä sekin, että kissat ulkoilevat mieluummin yhdessä. Toivottavasti toiset valjaat saapuvat pian, niin saatte testata, kuinka paljon huutoa tai ovesta roikkumista yhteisulkoilu aiheuttaa.
Mites Alma-kissa suhtautui vieraisiin, tai toisin päin?

Mirja kirjoitti...

Seuraavaksi varmaan kokeillaan, että miten se ulkoilu onnistuisi yhdessä. Jos ei Oppu siltikään tykkää ulkoilusta, niin Kärpällä ei näyttänyt olevan ongelmaa ulkoilla yksin.

Alma asui eri mökissä, mutta ulkona hieman nähtiin. Häntä pörhöllään oli molemmat osapuolet. Oppu tuijotti vain, eikä Alma uskaltanut lähelle. Kärpän kanssa ne olivat melkein nenäkkäin, ja molemmat kissat kaikki karvat pystyssä. Ei mitään sähinöitä tai murinoita kuitenkaan.