Nuori neiti ja kenkä.

Nuori neiti von Oppenheimer, eli neiti kissa, on asettunut taloksi erittäin hyvin. Aivan kuin se olisi asunut kanssamme aina. Nukkuminen suoritetaan isännän ja emännän vieressä (tai päällä) ja ruoka maistuu edelleen hyvin. Ihmisseuran koulunkäyntikään ei tunnu haittaavan, vaan uni maistuu sillä aikaa, kun kukaan ei ole kotona leikittämässä. Onhan se ihan söpöä kun kissa tassuttelee unisena haukotellen kotiinpalaajaa vastaan.

Muuttopuuhan yhteydessä löytyi myös hyviä leluja. Lattialle ämpäriin unohtuneet muoviset koristegerberat ovat saaneet kyytiä ja neidille ostetut leluhiiret kolisevat milloin missäkin nurkassa. Parasta on, jos hiiri sattuu eksymään kengän sisään.


Myös isosta pölkystä ja sisalnarusta rakennettu raapimapuu/kiipeilytolppa on ollut ahkerassa käytössä. Onneksi ainakaan toistaiseksi ei kynsiä juuri muualle terotellakaan (paitsi räsymattoihin).